Joost

Joost on tv:n ja internetin yhdistämisessä mielenkiintoinen uutuus, jonka taustalla ovat mm. Skypen kehittäjät.

Loppukäyttäjän näkökulmasta Joost on maksuton interaktiivinen Video On Demand -palvelu, jossa mainonnan määrä on vähäisempää kuin perinteisessä kaupallisessa tv:ssä. Periaatteessa siis erittäin houkuttelevaa, kunhan sisältö on kiinnostavaa.

Videokuvan välitykseen teknologinen toteutus on järkevä: P2P-tekniikkaa hyödynnetään laillisesti vähentämään kapasiteettiongelmia, jolloin kuvan laatu on parhaimmillaan hyvä. Sen rinnalle on yhdistetty pikaviestinteknologia, hakupalvelut, uutistikkeri ja IRC:n tapainen keskustelu ja lisää on varmasti tulossa. Voi olla että paketissa on liikaakin, mutta lähestymistapa on mielestäni oikea. Kun ip-tv ei ole vielä löytänyt lopullista muotoaan, pitää tarjota teknisten puitteiden suomia mahdollisuuksia ja antaa kuluttajien valita elinkelpoiset palvelut.

Mainonnan määrän on luvattu olevan paljon vähäisempää kuin perinteisessä kaupallisessa televisiossa. Ei ole selvää, miten personoitua mainonta on, mutta jos määrä on selkeästi vähäisempää, personointi on uskoakseni ainoa vaihtoehto etenkin kun teknologiakin sen mahdollistaa. Mainonta on myös interaktiivista.

Päätelaitteena tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on tietokone (ensisijaiseti Windows, Mac-versio kehitteillä, Linuxista ei varmuutta). Lienee kuitenkin vain ajan kysymys, milloin saatavilla on digisovittimen tapainen Joost-laite, vaikka siinä kaikkien interaktiivisten toimintojen käyttäminen ei olekaan yhtä joustavaa. Mobiililaitteisiin P2P-teknologia ei oikein sovellu, mutta toisaalta muun P2P-verkon kapasiteetista voisi riittäää tilaa mobiililaitteiden vähemmän kaistaa vaativalle signaalille, kunhan mobiilioperaattorin verkko sen kestää.

Joostin kaupallinen malli perustuu siis ainakin mainontaan, ehkä personoituun sellaiseen. Tv-ohjelmat ovat netin avulla kuitenkin muuttuneet entistä interaktiivisemmiksi ja yhteisöllisemmiksi. Joost tuo interaktiivisuuden ja yhteisöllisyyden kiinteäksi osaksi ohjelman katselua. Tämä voi olla Joostin kaupallisuudessa vielä mainontaakin suurempi tekijä. Senkin toteutumisessa sisältö kuitenkin ratkaisee. Sen onnistuminen nähdään vasta beta-vaiheen jälkeen.

Mainontaa YouTubeen

Tämä oli odotettavissa. Google tuo mainonnan YouTubeen. Suunnitelmissa on 30 sekunnin mainosvideo ennen katsottavaa videopätkää.

On selvää, että YouTuben kaltainen palvelu ei ole loputtomasti mahdollista ilman, että sillä ansaitaan myös rahaa. Mainonta on myös itsestäänselvä rahoitustapa.

Siitä huolimatta Google tekee tässä linjamuutoksen. Googlen mainonta on tähän asti ollut helppo hyväksyä. Se on ollut selkeästi erotettu sisällöstä (hakupalveluissa sponsoroidut linkit on esitetty erikseen), sisältöön liittyvää ja häiritsemätöntä (pelkistetyt tekstimainokset, jotka eivät yritä vilkkua ja välkkyä käyttäjän huomion herättämiseksi).

Jos YouTuben videoiden alkuun lisätään mainosvideo, mainonta muuttuu häiritsevämmäksi. Mainonta on varmasti edelleen relevanttia katsottavaan sisältöön, mutta käyttäjän mahdollisuus mainonnan ohittamiseen vähenee.

Ei ole vaikeaa arvata, mikä on palvelun seuraava kehitysaskel: maksullinen YouTube-tili, jonka kautta videot saa katsoa ilman preroll-mainontaa. Kun nykyisellään palvelua käytetään selaimella, Googlelle jää silloin edelleen mahdollisuus näyttää sivulla sisältöön ja käyttäjään liittyviä tekstimainoksia. Win-win.

Samaan aikaan perinteinen kaupallinen televisio kärsii mainosten katselun vähenemisestä PVR-tallentimien vuoksi. Maksu-tv on toki kasvava vaihtoehto, mutta nykyisessä tilassaan sekin on yksisuuntainen massamedia.

Alan uskoa, että ip-tv tulee. Se tulee sen vuoksi, että se on pidemmällä tähtäimellä kaupallisen television ainoa nähtävissä oleva elinkelpoinen tulevaisuus.

Ip-tv:n valtti on kuluttajan vapaus. Ei pelkästään sen suhteen, että kuluttaja voi valita haluamansa sisällön ajasta riippumatta vaan myös haluamansa rahoitusmuodon ja laitteen, jolla sisältöä kuluttaa. Vaihtoehtoina voi olla tv-ruutu mainonnalla tai ilman, selainpohjainen käyttöliittymä videomainonnalla, tekstimainonnalla tai kokonaan ilman tai mobiili-tv vastaavilla vaihtoehdoilla.

Kaikilla näillä voi olla kuluttajalle eri hinta, joka tietysti voi olla ilmainenkin. Hinta voi myös määräytyä sen mukaan, minkä verran kuluttaja antaa itsestään henkilökohtaisia tietoja mainostajien käyttöön. Mainontaa ei myöskään tarvitse sitoa katsottavaan ohjelmaan, vaan kuluttaja voi suostua vastaanottamaan hänelle personoitua mainontaa eri päätelaitteilla ja saada sen vastineeksi kuluttaa tv-sisältöä. MPDC.

Mikä tulee olemaan Googlen rooli IP-tv:ssä?

Reutersin uutisen mukaan Googlen tv-teknologiajohtaja Vincent Dureau on sanonut kaapeli-tv-konferensissa Amsterdamissa, että Googlen tai Internetin kapasiteetti ei riitä riittävän laadukkaan videokuvan välittämiseen kuluttajalle. Kaistankulutuksen kasvun kanssa kamppailevat Internet-operaattorit ovat olleet lausunnosta mielissään. Saman uutisen mukaan Google keskittyisi yhteistyöhön kaapeli-tv-operaattoreiden kanssa ja tarjoamaan videosisällön hakupalveluja.

Teknologiakolumnisti Om Malikin mukaan Googlen edustaja on jo perunut Dureaun puheita ja sanonut, että ne on irrotettu asiayhteydestään ja kyse olikin sisällön siirtämisestä Googlen infrastruktuurista kuluttajan kaapeli-tv-vastaanottimeen.

Mikä on asian totuus? Edellistä vaihtoehtoa puoltaa se, että Googlen vahvinta osaamisaluetta on tiedon jäsentäminen ja löytäminen ja tämän toiminnan kaupallistaminen. Jälkimmäistä taas se, että Google on ostanut 1,65 miljardilla dollarilla YouTuben sekä hankkinut suuren määrän kuitupohjaista tiedonsiirtokapasiteettia ja lisännyt laitteistoaan.

Esitän oman ennusteeni: Google kehittää YouTuben sisällöstä ja brandista videopalvelujen de facto -hakujärjestelmän. Samalla se rakentaa teknologiainfrastruktuurinsa niin vahvaksi, että se pystyy olemaan ensimmäinen toimija joka tarjoaa laadukasta ja sisällöltään hallittavaa IP-tv:tä kansainvälisesti kuluttajille heti kun loppukäyttäjien Internet-yhteys ja Internet-palveluntarjoajien verkko sen pystyvät välittämään, mikä väistämättä tulee tapahtumaan yhteysnopeuksien kasvun myötä. Siihen voi mennä viisi tai kymmenen vuotta ja matkan varrelle voidaan tarvita kaapeli-tv-operaattoreita avuksi Googlen brandinrakentamisessa, mutta kun teknologiset edellytykset asialle ovat arkipäivää, Google dominoi IP-tv:tä samalla tavalla kuin sen nyt dominoi Internetin hakupalveluja.

Bill Gates ennustaa teknologisesti samansuuntaisia ajatuksia väittäessään että nykyisen kaltainen tv kuolee viiden vuoden sisällä. Microsoft on kuitenkin valinnut eri linjan kuin Google. Microsoft on liittoutunut jossain määrin amerikkalaiskeskeisesti ison tv-sisällöntuottajan (NBC) kanssa. Google panostaa siihen, mitä nyt kutsutaan termillä Web 2.0 eli kuluttajien omaan sisällöntuotantoon. Molemmilla toimijoilla on varmasti resursseja tarvittavaan teknologiaan. Kumpi tapa tarjoaisi kansainväliselle kuluttajalle enemmän? Minä laittaisin rahani likoon Googlen puolesta.

Nelonen Media vahvistaa asemiaan

SanomaWSOY:n sähköisen median liiketoimintayksikkö Nelonen Media vahvistaa asemiaan sekä tv- että radioalalla.

Vuoden 2007 alussa aloittivat uudet radiokanavat Radio Rock ja Radio Aalto. Näistä Rockin aloitus sujui hienosti. Viikkotavoittavuus koko väestössä (17 %) oli suurin piirtein samaa luokkaa kuin Kissillä tai NRJ:llä. Aallon viikkotavoittavuus sen sijaan jäi 5 %:iin.

Maanantaina 26.2. aloitti uusi televisiokanava JIM. Voimakkaasti profiloituva kanava on selkeä vastaisku MTV3:n uusille maksukanaville. Ensimmäisen päivän tulokset olivat lupaavia. Tunti kanavan aloittamisen jälkeen klo 21:00 katsojia oli 141 000. Vaikka kyse tiedotteen otsikoinnista päätellen ei olekaan koko ohjelman katsojaluvusta, vertailun vuoksi voi todeta, että Subtv:n top 20 -listan ohjelmien katsojaluvut vaihtelivat viikolla 8 välillä 74…254 tuhatta.

Nelosen webbitiimille voisi kuitenkin lähettää terveisiä sivujen käytettävyyden huomioimisesta. Yritin matkalla ollessani katsoa kännykällä sekä Radio Rockin että Radio Aallon sivuilta kanavien taajuuksia. Taajuusluettelo oli sivuilla kuvana, josta kännykän ruudussa ei saanut mitään selvää!

Lähteet:

• Radiokanavien viikkotavoittavuudet (Finnpanel)
• JIM aloitti vahvasti (Medicom)
• Katsotuimmat ohjelmat Subtv, vko 8 (Finnpanel)
• Radio Rock
• Radio Aalto

Ylestöliitto

Petja Jäppinen kuvaa Kenneth Stambej’n tapauksen kommentissaan Yleisradiota jälki-honeckerilaiseksi propagandakoneistoksi. Arvostelu on oikeutettua — muutenkin kuin sananvapauteen liitttyen. Onneksi tilanne on myös parantunut.

Mielikuva reporadion aikaisesta punaisesta lintukodosta, jossa eläkevirka, seitsemän viikon vuosiloma ja väitöskirjavapaa olivat varmoja etuuksia, elää yhä. Eikä ihme, toimihan Ylessä viime aikoihin asti mm. johtajien oma ruokala. Tällaisesta elitismistä tulee mieleen lähinnä Neuvostoliiton berjoska-kaupat.

Sähköinen viestintä muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan. Byrokraattisen laitoksen pysyminen tämän kehityksen matkassa on vaikeaa ja jos rakenteita ei muuteta, mahdotonta. Vuosikymmenien aikana määrärahoja ja tietoa on käytetty oman aseman pönkittämiseen varmasti yhtä motivoituneesti kuin toiminnan kehittämiseen. Seurauksena on ollut paljon päällekkäisiä toimintoja ja turhaa byrokratiaa.

Jungner on alusta lähtien tehnyt rohkeita uudistuksia lähtiessään purkamaan näitä vanhoja rakenteita. Organisaatio kevenee ja toivottavasti muuttuu yhteistyökykyisemmäksi ja keskustelevammaksi.

Ylessä on paljon erinomaista osaamista, sekä toimituksellista että akateemista että teknistä. Jos nämä pääsevät uudistusten myötä voimakkaammin esiin byrokratian kökkötraktoreiden takaa, tulos voi olla hämmästyttävä. Ylellä on kaikki edellytykset olla huippuluokan viestintäyhtiö.

Julkisen palvelun velvoite on laajempi kuin vain tiedotuskanavana toimiminen. Ylen tehtävänä on tukea kotimaista kulttuuria ja eri ihmistyhmien tasapuolista kohtelua. Tässä Yle toimii jo nyt esimerkillisesti ja kun on selvää että Suomen kokoisella väestömäärällä kaikentyyppisten ohjelmien esittäminen ei ole kaupallisesti kannattavaa, Yleä tarvitaan.

Elävän arkiston avaaminen internetiin osoittaa myös, että Yle osaa löytää tehtävänsä toteuttamiseen uusia ja ajanmukaisia keinoja. Toivottavasti sama kehitys jatkuu.