1.5.2007
Esa Heikkinen on tiedustellut Olli-Pekka Heinoselta, miksi Yleisradio ei välitä euroviisulähetystä suomalaisille katsojille 5.1-äänellä. Heinosen vastauksessa perustellaan ratkaisua digi-tv:n bittivirran kapasiteetilla ja sanotaan:
“Edellä mainittu kuvainformaatio on myös välitettävä samanaikaisesti kolmella kanavalla (TV 2, FST5, YLE Extra) ja kuvan bittinopeutta nostettava koko vapaan kapasiteetin verran, jotta kuvan laatu säilyy riittävän hyvänä kaikilla kanavilla. Tätä vaativat erityisesti suurten näytöt, joiden määrä on kasvanut kotivastaanotossa. Tästä syystä YLEn kanavanipussa ei ole tarvittavaa kapasiteettia monikanavaäänen välittämiselle.”
Digi-tv:n lisäarvoa ei ole, että sama lähetys lähetetään kolmella eri kanavalla. Kun (ainakin maanpäällisten) analogisten lähetysten päättymiseen on on alle neljä kuukautta ja käsillä on merkittävä kansainvälinen televisiointitapahtuma, eikö tässä olisi täydellinen tilaisuus osoittaa digi-tv:n lisähyöty kuluttajille?
Jos FST:n tai Extran lähetys jätettäisiin välittämättä, siirtokapasiteetissa olisi yllin kyllin tilaa 5.1-äänelle kahdella kielellä. Ja tilaa jäisi varmasti lähettää vaikka Extralla rinnakkaislähetystä, jossa olisi haastatteluja tai muuten eri videosignaali kuin pääkanavalla.
Kun Yle selvästi haluaa kansalaisten siirtyvän digi-tv:n käyttöön, miksi sen mahdollisuudet jätetään käyttämättä? Kritisoin edellisessä postauksessani Yleä taajuuksien tuhlaamisesta. Euroviisulähetyksen tekninen toteutus antaa tähän lisää aihetta. Jos normaalisti kaistaa jätetään hyödyntämättä, vetoaminen niukkaan kaistaan silloin, kun sitä voitaisiin hyödyntää, on epäloogista.
Ylen digi-fokus on valitettavasti nyt hieman kateissa. Analogilähetysten jatkamisen päätöksenteosta ja viestinnästä on keskusteltu riittämiin, mutta on ikävää nähdä että sama epäusko digi-tv:hen näkyy myös ohjelmasuunnittelussa. Miksi muuten FST:n ohjelmia näytetään edelleen samaan aikaan pääkanavalla ja FST5:llä?
Kaupalllisten kanavien panos digi-tv:hen keskittyy maksu-tv:n puolelle. Silläkin on paikkansa, mutta sen tilaajia on vain pieni osa väestöstä. Digi-tv:n loppusuoran onnistumiseksi Ylen pitää olla edelläkävijä, joka osoittaa digi-tv:n muut hyödyt kuluttajille. Osaamista ja resursseja Ylellä siihen on. Viimeaikaiset toimenpiteet valitettavasti viittaavat siihen, että uskoa puuttuu.
Jätä kommentti » | 
Digi-tv | 
Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
27.4.2007
Ylen uudelleen nimetty digikanava Extra aloitti toimintansa tänään. Syy kanavan perustamiselle oli käsittääkseni uudistaa YLE24, jolla ei varsinaista sisältöä koskaan ollut.
Katsoin lauantain ohjelmatietoja:
08.00 Testikuva
17.50 MM Jääkiekko 1995: Vielä kerran
19.10 Jääkiekon MM 2007
21.45 MM Jääkiekko 1995: Loppuottelu
Ei kovin vakuuttavaa, ehkä vappupäivänä tulisi jotain enemmän:
08.00 Testikuva
14.00 YleX extrana
18.00 Testikuva
20.30 Teekkariwappu
21.00 Musiikki-tv
21.45 Testikuva
Tesvisio, anyone?
Olisiko aika myöntää, että YLE ei tarvitse näin monta kanavaa? Teema on selvästi profiloituva kanava, jonka sisällöllä on kulttuuripoliittistakin merkitystä. FST palvelee suomenruotsalaisia. Ne ansaitsevat paikkansa ja olemassaolonsa.
Kun Extran sisältö on väkisin väännettyä sisältöä tunti tai kaksi illassa, sen ylläpitäminen ei ole mitään muuta kuin loukkaus tv-maksun maksajia ja lähetystaajuuksia kohtaan. Samalla joku YLEn johtajista kehtaa vaatia että kaikki YLEn digikanavat pitää välittää kaapeliverkossa, kun analogisia lähetyksiä jatketaan elokuun jälkeen. Hyi.
5 kommenttia | 
Digi-tv | 
Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
27.2.2007
SanomaWSOY:n sähköisen median liiketoimintayksikkö Nelonen Media vahvistaa asemiaan sekä tv- että radioalalla.
Vuoden 2007 alussa aloittivat uudet radiokanavat Radio Rock ja Radio Aalto. Näistä Rockin aloitus sujui hienosti. Viikkotavoittavuus koko väestössä (17 %) oli suurin piirtein samaa luokkaa kuin Kissillä tai NRJ:llä. Aallon viikkotavoittavuus sen sijaan jäi 5 %:iin.
Maanantaina 26.2. aloitti uusi televisiokanava JIM. Voimakkaasti profiloituva kanava on selkeä vastaisku MTV3:n uusille maksukanaville. Ensimmäisen päivän tulokset olivat lupaavia. Tunti kanavan aloittamisen jälkeen klo 21:00 katsojia oli 141 000. Vaikka kyse tiedotteen otsikoinnista päätellen ei olekaan koko ohjelman katsojaluvusta, vertailun vuoksi voi todeta, että Subtv:n top 20 -listan ohjelmien katsojaluvut vaihtelivat viikolla 8 välillä 74…254 tuhatta.
Nelosen webbitiimille voisi kuitenkin lähettää terveisiä sivujen käytettävyyden huomioimisesta. Yritin matkalla ollessani katsoa kännykällä sekä Radio Rockin että Radio Aallon sivuilta kanavien taajuuksia. Taajuusluettelo oli sivuilla kuvana, josta kännykän ruudussa ei saanut mitään selvää!
Lähteet:
Jätä kommentti » | 
Digi-tv, Radio, Televisio | 
Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
23.2.2007
Elokuun lopussa maanpäällisen verkon analogiset tv-lähetykset päättyvät. Tv-kanavat eivät ymmärrettävästi halua maksaa kahden lähetysverkon ylläpidosta, joten jatkoa tuskin on luvassa kun nyt jo ainakin 76% antennitalouksista on hankkinut digisovittimen.
Kaapeliverkossa tilanne voi olla toinen. Sovittimen hankkineita on vasta 44%. Yle on tuonut julki ehdottomuutensa digilähetysten muuntamisesta analogiseen muotoon, mutta kannattaisiko kaupallisten tv-kanavien jatkaa kaapeliverkossa? Kaapelijakelun kustannukset ovat selvästi pienemmät kuin maanpäällisen lähetysverkon ylläpito. Jos iso osa kaapelitalouksista ei hanki digisovitinta, analogisen lähetyksen jatkaminen voi olla hyvinkin mielekästä. Yleisradion markkinaosuus on koko väestössä 45%, kaapelitalouksissa tosin todennäköisesti hieman vähemmän.
Jatkamalla analogista kaapelijakelua kaupalliset kanavat saisivat kotimaisten kanavien katselusta 100% markkinaosuuden kaapelitalouksissa, joissa ei ole digisovitinta. Niiden katseluaika saattaisi siis jopa kasvaa. Onko kaupallisella tv-toimijalla varaa olla käyttämättä näin hyvää tilaisuutta markkinaosuuden kasvattamiseen? Entä jos vain yksi toimija jatkaisi?
Lähteet:
Jätä kommentti » | Digi-tv | Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
