Joost

Joost on tv:n ja internetin yhdistämisessä mielenkiintoinen uutuus, jonka taustalla ovat mm. Skypen kehittäjät.

Loppukäyttäjän näkökulmasta Joost on maksuton interaktiivinen Video On Demand -palvelu, jossa mainonnan määrä on vähäisempää kuin perinteisessä kaupallisessa tv:ssä. Periaatteessa siis erittäin houkuttelevaa, kunhan sisältö on kiinnostavaa.

Videokuvan välitykseen teknologinen toteutus on järkevä: P2P-tekniikkaa hyödynnetään laillisesti vähentämään kapasiteettiongelmia, jolloin kuvan laatu on parhaimmillaan hyvä. Sen rinnalle on yhdistetty pikaviestinteknologia, hakupalvelut, uutistikkeri ja IRC:n tapainen keskustelu ja lisää on varmasti tulossa. Voi olla että paketissa on liikaakin, mutta lähestymistapa on mielestäni oikea. Kun ip-tv ei ole vielä löytänyt lopullista muotoaan, pitää tarjota teknisten puitteiden suomia mahdollisuuksia ja antaa kuluttajien valita elinkelpoiset palvelut.

Mainonnan määrän on luvattu olevan paljon vähäisempää kuin perinteisessä kaupallisessa televisiossa. Ei ole selvää, miten personoitua mainonta on, mutta jos määrä on selkeästi vähäisempää, personointi on uskoakseni ainoa vaihtoehto etenkin kun teknologiakin sen mahdollistaa. Mainonta on myös interaktiivista.

Päätelaitteena tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on tietokone (ensisijaiseti Windows, Mac-versio kehitteillä, Linuxista ei varmuutta). Lienee kuitenkin vain ajan kysymys, milloin saatavilla on digisovittimen tapainen Joost-laite, vaikka siinä kaikkien interaktiivisten toimintojen käyttäminen ei olekaan yhtä joustavaa. Mobiililaitteisiin P2P-teknologia ei oikein sovellu, mutta toisaalta muun P2P-verkon kapasiteetista voisi riittäää tilaa mobiililaitteiden vähemmän kaistaa vaativalle signaalille, kunhan mobiilioperaattorin verkko sen kestää.

Joostin kaupallinen malli perustuu siis ainakin mainontaan, ehkä personoituun sellaiseen. Tv-ohjelmat ovat netin avulla kuitenkin muuttuneet entistä interaktiivisemmiksi ja yhteisöllisemmiksi. Joost tuo interaktiivisuuden ja yhteisöllisyyden kiinteäksi osaksi ohjelman katselua. Tämä voi olla Joostin kaupallisuudessa vielä mainontaakin suurempi tekijä. Senkin toteutumisessa sisältö kuitenkin ratkaisee. Sen onnistuminen nähdään vasta beta-vaiheen jälkeen.

Euroviisulähetys

Esa Heikkinen on tiedustellut Olli-Pekka Heinoselta, miksi Yleisradio ei välitä euroviisulähetystä suomalaisille katsojille 5.1-äänellä. Heinosen vastauksessa perustellaan ratkaisua digi-tv:n bittivirran kapasiteetilla ja sanotaan:

“Edellä mainittu kuvainformaatio on myös välitettävä samanaikaisesti kolmella kanavalla (TV 2, FST5, YLE Extra) ja kuvan bittinopeutta nostettava koko vapaan kapasiteetin verran, jotta kuvan laatu säilyy riittävän hyvänä kaikilla kanavilla. Tätä vaativat erityisesti suurten näytöt, joiden määrä on kasvanut kotivastaanotossa. Tästä syystä YLEn kanavanipussa ei ole tarvittavaa kapasiteettia monikanavaäänen välittämiselle.”

Digi-tv:n lisäarvoa ei ole, että sama lähetys lähetetään kolmella eri kanavalla. Kun (ainakin maanpäällisten) analogisten lähetysten päättymiseen on on alle neljä kuukautta ja käsillä on merkittävä kansainvälinen televisiointitapahtuma, eikö tässä olisi täydellinen tilaisuus osoittaa digi-tv:n lisähyöty kuluttajille?

Jos FST:n tai Extran lähetys jätettäisiin välittämättä, siirtokapasiteetissa olisi yllin kyllin tilaa 5.1-äänelle kahdella kielellä. Ja tilaa jäisi varmasti lähettää vaikka Extralla rinnakkaislähetystä, jossa olisi haastatteluja tai muuten eri videosignaali kuin pääkanavalla.

Kun Yle selvästi haluaa kansalaisten siirtyvän digi-tv:n käyttöön, miksi sen mahdollisuudet jätetään käyttämättä? Kritisoin edellisessä postauksessani Yleä taajuuksien tuhlaamisesta. Euroviisulähetyksen tekninen toteutus antaa tähän lisää aihetta. Jos normaalisti kaistaa jätetään hyödyntämättä, vetoaminen niukkaan kaistaan silloin, kun sitä voitaisiin hyödyntää, on epäloogista.

Ylen digi-fokus on valitettavasti nyt hieman kateissa. Analogilähetysten jatkamisen päätöksenteosta ja viestinnästä on keskusteltu riittämiin, mutta on ikävää nähdä että sama epäusko digi-tv:hen näkyy myös ohjelmasuunnittelussa. Miksi muuten FST:n ohjelmia näytetään edelleen samaan aikaan pääkanavalla ja FST5:llä?

Kaupalllisten kanavien panos digi-tv:hen keskittyy maksu-tv:n puolelle. Silläkin on paikkansa, mutta sen tilaajia on vain pieni osa väestöstä. Digi-tv:n loppusuoran onnistumiseksi Ylen pitää olla edelläkävijä, joka osoittaa digi-tv:n muut hyödyt kuluttajille. Osaamista ja resursseja Ylellä siihen on. Viimeaikaiset toimenpiteet valitettavasti viittaavat siihen, että uskoa puuttuu.