28.2.2007
Reutersin uutisen mukaan Googlen tv-teknologiajohtaja Vincent Dureau on sanonut kaapeli-tv-konferensissa Amsterdamissa, että Googlen tai Internetin kapasiteetti ei riitä riittävän laadukkaan videokuvan välittämiseen kuluttajalle. Kaistankulutuksen kasvun kanssa kamppailevat Internet-operaattorit ovat olleet lausunnosta mielissään. Saman uutisen mukaan Google keskittyisi yhteistyöhön kaapeli-tv-operaattoreiden kanssa ja tarjoamaan videosisällön hakupalveluja.
Teknologiakolumnisti Om Malikin mukaan Googlen edustaja on jo perunut Dureaun puheita ja sanonut, että ne on irrotettu asiayhteydestään ja kyse olikin sisällön siirtämisestä Googlen infrastruktuurista kuluttajan kaapeli-tv-vastaanottimeen.
Mikä on asian totuus? Edellistä vaihtoehtoa puoltaa se, että Googlen vahvinta osaamisaluetta on tiedon jäsentäminen ja löytäminen ja tämän toiminnan kaupallistaminen. Jälkimmäistä taas se, että Google on ostanut 1,65 miljardilla dollarilla YouTuben sekä hankkinut suuren määrän kuitupohjaista tiedonsiirtokapasiteettia ja lisännyt laitteistoaan.
Esitän oman ennusteeni: Google kehittää YouTuben sisällöstä ja brandista videopalvelujen de facto -hakujärjestelmän. Samalla se rakentaa teknologiainfrastruktuurinsa niin vahvaksi, että se pystyy olemaan ensimmäinen toimija joka tarjoaa laadukasta ja sisällöltään hallittavaa IP-tv:tä kansainvälisesti kuluttajille heti kun loppukäyttäjien Internet-yhteys ja Internet-palveluntarjoajien verkko sen pystyvät välittämään, mikä väistämättä tulee tapahtumaan yhteysnopeuksien kasvun myötä. Siihen voi mennä viisi tai kymmenen vuotta ja matkan varrelle voidaan tarvita kaapeli-tv-operaattoreita avuksi Googlen brandinrakentamisessa, mutta kun teknologiset edellytykset asialle ovat arkipäivää, Google dominoi IP-tv:tä samalla tavalla kuin sen nyt dominoi Internetin hakupalveluja.
Bill Gates ennustaa teknologisesti samansuuntaisia ajatuksia väittäessään että nykyisen kaltainen tv kuolee viiden vuoden sisällä. Microsoft on kuitenkin valinnut eri linjan kuin Google. Microsoft on liittoutunut jossain määrin amerikkalaiskeskeisesti ison tv-sisällöntuottajan (NBC) kanssa. Google panostaa siihen, mitä nyt kutsutaan termillä Web 2.0 eli kuluttajien omaan sisällöntuotantoon. Molemmilla toimijoilla on varmasti resursseja tarvittavaan teknologiaan. Kumpi tapa tarjoaisi kansainväliselle kuluttajalle enemmän? Minä laittaisin rahani likoon Googlen puolesta.
Jätä kommentti » | 
IP-tv, Internet, Televisio | 
Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
28.2.2007
Mobile Marketing Associationin teettämän tutkimuksen mukaan 41% niistä, jotka käyttävät tai voivat lähiaikoina käyttää mobiili-tv:tä USA:ssa, hyväksyisivät mainonnan mobiili-tv:n rahoituskeinona. Lisäksi 20% hyväksyisi mainonnan, jos mobiili-tv:n käytön kustannukset olisivat alhaisemmat.
M:Metricsin tekemän tutkimuksen näyte oli 11 000 amerikkalaista matkapuhelimen käyttäjää. Mobiili-tv:n käyttäjiä oli vain 1 %, mutta 23% ilmoitti että heillä on mahdollisuus käyttää mobiili-tv:tä lähikuukausien aikana.
On mielenkiintoista nähdä, millaiseksi mobiili-tv:n tekniikka ja rahoitusmalli muodostuu. Lähetyksen jakamiseen lähetystapoja on kaksi: erillinen verkko (Suomessa DVB-H, toimittajana Digita) ja matkapuhelinoperaattorin ip-teknologiaan perustuva datayhteys. Näiden oleellisin ero on, että erillinen verkko muistuttaa lähinnä tavallista maanpäällistä tv-verkkoa, jossa kaikille käyttäjille jaetaan sama signaali. Operaattorin verkossa toimiva palvelu taas mahdollistaa yksittäiselle tilaajalle dedikoidun feedin, jolloin esim. tilausvideo ja ajassa siirretyt videopalvelut ovat mahdollisia. Ensimmäinen vaihtoehto ei kuormita matkapuhelinverkkoa, mikä taas voi tilaajamäärän lisääntyessä muodostua ongelmaksi jälkimmäisessä vaihtoehdoissa.
Matkapuhelinoperaattorin vahvuus molemmissa toimintamalleissa on, että heillä on laskutussopimus loppukäyttäjän (matkapuhelimen omistajan kanssa). Molemmissa malleissa osa sisällöstä on todennäköisesti kuitenkin maksullista. Suomen mobiili-tv-kokeiluissa on nähty, että puhelinoperaattorit hakevat uutta liiketoimintaa mediasisällön tuottamisen puolelta. Myös puhelinvalmistajilla on asiassa vaikutusvaltaa. Viime kädessä kuluttuja voi käyttää sitä palvelua, jota hänen omistamansa päätelaite tukee.
Alussa mainitsemani tutkimuksen mukaan 60% mobiili-tv:n potentiaalisista käyttäjistä ovat valmiita antamaan mainostajien käyttöön henkilökohtaista tietoa mainosten räätälöimiseksi. Tämä voi olla mobiili-tv:n kultakaivos; mobiili-tv on esimerkiksi matkapuhelimesta katsottuna huomattavasti henkilökohtaisempi media kuin perheen olohuoneen televisio. Myös katsomisen voisi olettaa olevan intensiivisempää. Tähänastisten mobiili-tv-kokeilujen perusteella väitän, että kanavanvaihdon hitauden ja hankaluuden vuoksi myös kanavasurffailu on vähäisempää kuin tavallista tv-vastaanotinta katsottaessa. Toivottavasti tekniikka paranee tässä kohtaa.
Mobiili-tv voisi myös jatkaa siitä, minkä MHP jätti toteuttamatta. Matkapuhelimessa käytettävissä olisi sopiva ohjelmistorajapinta ja paluukanava. Lisäksi interaktiivisen television käyttöliittymä muistuttaa enemmän matkapuhelimen käyttöliittymää kuin esim. monipuolista web-selainta. Lisätään yhtälöön sisältöä intensiivisesti käyttävä katsoja, joka on luovuttanut henkilötietonsa ja kiinnostuksensa mainostajan käyttöön. Kaupallista arvoa luulisi löytyvän niin paljon että teknologia saadaan kunnolla toimimaan.
Lähteet:
2 kommenttia | 
Mobiili-TV | 
Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
27.2.2007
SanomaWSOY:n sähköisen median liiketoimintayksikkö Nelonen Media vahvistaa asemiaan sekä tv- että radioalalla.
Vuoden 2007 alussa aloittivat uudet radiokanavat Radio Rock ja Radio Aalto. Näistä Rockin aloitus sujui hienosti. Viikkotavoittavuus koko väestössä (17 %) oli suurin piirtein samaa luokkaa kuin Kissillä tai NRJ:llä. Aallon viikkotavoittavuus sen sijaan jäi 5 %:iin.
Maanantaina 26.2. aloitti uusi televisiokanava JIM. Voimakkaasti profiloituva kanava on selkeä vastaisku MTV3:n uusille maksukanaville. Ensimmäisen päivän tulokset olivat lupaavia. Tunti kanavan aloittamisen jälkeen klo 21:00 katsojia oli 141 000. Vaikka kyse tiedotteen otsikoinnista päätellen ei olekaan koko ohjelman katsojaluvusta, vertailun vuoksi voi todeta, että Subtv:n top 20 -listan ohjelmien katsojaluvut vaihtelivat viikolla 8 välillä 74…254 tuhatta.
Nelosen webbitiimille voisi kuitenkin lähettää terveisiä sivujen käytettävyyden huomioimisesta. Yritin matkalla ollessani katsoa kännykällä sekä Radio Rockin että Radio Aallon sivuilta kanavien taajuuksia. Taajuusluettelo oli sivuilla kuvana, josta kännykän ruudussa ei saanut mitään selvää!
Lähteet:
Jätä kommentti » | 
Digi-tv, Radio, Televisio | 
Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
24.2.2007
Petja Jäppinen kuvaa Kenneth Stambej’n tapauksen kommentissaan Yleisradiota jälki-honeckerilaiseksi propagandakoneistoksi. Arvostelu on oikeutettua — muutenkin kuin sananvapauteen liitttyen. Onneksi tilanne on myös parantunut.
Mielikuva reporadion aikaisesta punaisesta lintukodosta, jossa eläkevirka, seitsemän viikon vuosiloma ja väitöskirjavapaa olivat varmoja etuuksia, elää yhä. Eikä ihme, toimihan Ylessä viime aikoihin asti mm. johtajien oma ruokala. Tällaisesta elitismistä tulee mieleen lähinnä Neuvostoliiton berjoska-kaupat.
Sähköinen viestintä muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan. Byrokraattisen laitoksen pysyminen tämän kehityksen matkassa on vaikeaa ja jos rakenteita ei muuteta, mahdotonta. Vuosikymmenien aikana määrärahoja ja tietoa on käytetty oman aseman pönkittämiseen varmasti yhtä motivoituneesti kuin toiminnan kehittämiseen. Seurauksena on ollut paljon päällekkäisiä toimintoja ja turhaa byrokratiaa.
Jungner on alusta lähtien tehnyt rohkeita uudistuksia lähtiessään purkamaan näitä vanhoja rakenteita. Organisaatio kevenee ja toivottavasti muuttuu yhteistyökykyisemmäksi ja keskustelevammaksi.
Ylessä on paljon erinomaista osaamista, sekä toimituksellista että akateemista että teknistä. Jos nämä pääsevät uudistusten myötä voimakkaammin esiin byrokratian kökkötraktoreiden takaa, tulos voi olla hämmästyttävä. Ylellä on kaikki edellytykset olla huippuluokan viestintäyhtiö.
Julkisen palvelun velvoite on laajempi kuin vain tiedotuskanavana toimiminen. Ylen tehtävänä on tukea kotimaista kulttuuria ja eri ihmistyhmien tasapuolista kohtelua. Tässä Yle toimii jo nyt esimerkillisesti ja kun on selvää että Suomen kokoisella väestömäärällä kaikentyyppisten ohjelmien esittäminen ei ole kaupallisesti kannattavaa, Yleä tarvitaan.
Elävän arkiston avaaminen internetiin osoittaa myös, että Yle osaa löytää tehtävänsä toteuttamiseen uusia ja ajanmukaisia keinoja. Toivottavasti sama kehitys jatkuu.
Jätä kommentti » | Televisio | Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
23.2.2007
Elokuun lopussa maanpäällisen verkon analogiset tv-lähetykset päättyvät. Tv-kanavat eivät ymmärrettävästi halua maksaa kahden lähetysverkon ylläpidosta, joten jatkoa tuskin on luvassa kun nyt jo ainakin 76% antennitalouksista on hankkinut digisovittimen.
Kaapeliverkossa tilanne voi olla toinen. Sovittimen hankkineita on vasta 44%. Yle on tuonut julki ehdottomuutensa digilähetysten muuntamisesta analogiseen muotoon, mutta kannattaisiko kaupallisten tv-kanavien jatkaa kaapeliverkossa? Kaapelijakelun kustannukset ovat selvästi pienemmät kuin maanpäällisen lähetysverkon ylläpito. Jos iso osa kaapelitalouksista ei hanki digisovitinta, analogisen lähetyksen jatkaminen voi olla hyvinkin mielekästä. Yleisradion markkinaosuus on koko väestössä 45%, kaapelitalouksissa tosin todennäköisesti hieman vähemmän.
Jatkamalla analogista kaapelijakelua kaupalliset kanavat saisivat kotimaisten kanavien katselusta 100% markkinaosuuden kaapelitalouksissa, joissa ei ole digisovitinta. Niiden katseluaika saattaisi siis jopa kasvaa. Onko kaupallisella tv-toimijalla varaa olla käyttämättä näin hyvää tilaisuutta markkinaosuuden kasvattamiseen? Entä jos vain yksi toimija jatkaisi?
Lähteet:
Jätä kommentti » | Digi-tv | Osoiterakenne
Kirjoittaja: emeditus
